Video: Miten hyvinvointialueilla voi vaikuttaa?

Kun puhutaan uusista hyvinvointialueista, nousee mieleen helposti ajatus kammottavista hallintohimmeleistä, jotka vievät sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvän päätösvallan kauas eri kunnissa asuvista ihmisistä. Hyvinvointialueilla tullaan kuitenkin tekemään paljon demokratian edistämiseksi – siis sen edistämiseksi, että hyvinvointialueella asuvat ihmiset pääsisivät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Demokratian edistämisen osasia ovat esimerkiksi aluevaalit, kansanäänestykset sekä erilaiset vaikuttamistoimielimet, kuten nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Lisää hyvinvointialueilla vaikuttamisesta kerron alta löytyvällä videolla.

Video: Mikä ihmeen integraatio?

Moni äänioikeutettu ei ymmärrä, mistä aluevaaleissa on kysymys – sen verran vähäistä on aiheeseen liittyvä asianpitoinen keskustelu ollut. Vielä vähemmän keskivertoäänestäjä ymmärtää aluevaalien yhteydessä yleisesti toistuvia käsitteitä, kuten puhetta integraatiosta. Pikaisella googlauksella voi toki oppia, että integraatio tarkoittaakin hyvin erilaisia asioita riippuen siitä, puhutaanko aiheesta soten, IT-alan vai peruskoulun yhteydessä. Alla olevalla videolla avaan sitä, mitä integraatio käytännössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla tarkoittaa. Puhun vähän siitäkin, keitä ihmeitä ovat yhteisasiakkaat.

Miksi äänestäisit aluevaaleissa?

Kirjoitin jo edellisessä postauksessani joitain ajatuksia siitä, miksi aluevaalit ovat mielestäni tärkeimmät vaalit pitkään aikaan. Aion jauhaa tästä aiheesta seuraavat kolme viikkoa, sillä kyseessä todellakin on aivan valtava mullistus, ja samaan aikaan äänestäjien käsitys vaalien merkityksestä on huomattavasti hatarampi kuin muiden vaalien kohdalla. Kuvaavaa on, että viime päivinä mediassa on spekuloitu enemmän presidentin- kuin aluevaaleihin liittyen, vaikka ensiksi mainittuihin on vielä rutkasti aikaa.

Ihan ensimmäinen syy aluevaalien keskeisyydelle on se, että hyvinvointialueiden toimintaa käynnistettäessä puhutaan ihmisten arjen kannalta kaikkein keskeisimmistä palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Aluevaaleissa ei siis äänestetä hallinnollisten himmelien taustavaikuttajia, vaan ihmisiä, jotka valituksi tullessaan päättävät siitä, kuinka pitkä matka itse kullakin on kotiovelta lääkärin vastaanotolle, ja kuinka paljon tuo vastaanottokäynti potilaalle kustantaa. Kysymys on palveluiden laadusta, yhdenvertaisuudesta ja toimivuudesta – asioista, jotka koskettavat ihan jokaista suomalaista.

Toinen syy aluevaaleissa äänestämiselle on se, että näissä vaaleissa valittavat aluevaltuutetut päättävät julkisista palveluista, joita käyttävät kaikkein eniten monisairaat, pienituloiset ihmiset. On tärkeää, että nimenomaan eniten palveluita käyttävien asiakkaiden ääni tulee vaaleissa kuulluksi, koska valittavien valtuutettujen täytyy lähteä päätöksenteossaan liikkeelle juuri näiden ihmisten tarpeista. Perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen täytyy tulevaisuudessa toimia entistä sujuvammassa ja eheämmässä yhteistyössä, jotta yksikään monisairas, pitkäaikaistyötön tai päihde- ja mielenterveyspalveluita käyttävä ihminen ei joudu pompotelluksi luukulta toiselle.

Kolmas syy aluevaalien tärkeydelle liittyy hyvinvointialueiden valtaan ja vastuuseen. Vaikka eduskunta onkin säätänyt lakeja soteuudistukseen liittyen, käytännössä uudistuksen sisältö ratkaistaan paikallisesti hyvinvointialueilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi Pirkanmaalla aluevaltuutetuilla on todella paljon vaikutusvaltaa siihen, millaisiksi palvelut soteuudistuksen jälkeisenä aikana muotoutuvat. Siksi äänestämättä jättäminen on eräänlainen ”ihan sama” oman arjen kannalta keskeisille palveluille.

Katja Pääkkönen pukeutuneena mustaan T-paitaan, jossa lukee "Murra valta mammonan". Vieressä Katjan ehdokasnumero 73.
Päätin ottaa viralliseksi aluevaalipaidakseni Herättäjä-yhdistyksen T-paidan, jossa liitytään virren 465 sanoihin: ”Murra valta mammonan”. On muuten hyvä virsi!

No miksi sitten äänestäisit minua?

Olen itse lähdössä aluevaaleihin kolmea vaalilupausta vaalien (tämähän kuulosti melkein runolliselta). Ensinnäkin haluan tehdä töitä sen puolesta, että kaikilla ihmisillä sosiaaliseen asemaan ja tulotasoon katsomatta olisi oikeus yhdenvertaisiin, laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Lain kirjaimen tasolla tämä tavoite toteutuu jo nyt, mutta käytännössä aluevaltuustoilla on edessään paljon tehtävää. Toistaiseksi esimerkiksi päihderiippuvuus tai diagnoosi mielenterveyden häiriöistä vaikuttaa usein voimakkaasti siihen, millaisia palveluja ihminen saa niitä tarvitessaan. Paljon on merkitystä myös tulotasolla – siinä, missä työssäkäyvä voi suunnata akuutin vaivan iskiessä viivytyksettä työterveyshuoltoon tai yksityiselle terveysasemalle, on vähävaraisella edessään usein tuntien jonotus terveyskeskuksen aulassa. Ajattelen, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa lompakon paksuudella tai statuksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaisia palveluita ihminen hädän hetkellä saa ja kuinka nopeasti.

Kaikille ihmisille kuuluu jakamaton ja luovuttamaton ihmisarvo. Siksi jokaisella ihmisellä asemasta, tulotasosta tai kansalaisuudesta riippumatta tulisi olla oikeus hyvinvointinsa kannalta keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Toiseksi puhun sen puolesta, että sairastamisen kustannuksia saataisiin laskettua merkittävästi. Maksamattomat terveyskeskus- ja sairaalakäynnit aiheuttavat valtavan määrän maksuhäiriömerkintöjä, vaikka jo nyt niiden perimättä jättäminen olisi mahdollista. Moni pitkäaikaissairas joutuu yhä uudelleen tekemään valinnan ruuan ja lääkkeiden ostamisen välillä, ja se jos mikä on inhimillisesti katsoen kestämätöntä. Potilasjärjestöjen tekemän selvityksen mukaan joka kymmenes suomalainen jättää lääkkeet kokonaan hankkimatta taloudellisen tilanteensa vuoksi. Hyvinvointialueilla tuleekin pyrkiä asiakasmaksujen poistamiseen, kohtuullistamiseen ja perimättä jättämiseen, sillä ulosottofirmojen taskuihin menevät rahat poliklinikkamaksujen perinnästä eivät hyödytä potilaita eivätkä hyvinvointialueita.

Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan lämpimän ruuan ja lääkärikäynnin välillä, ja siksi perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen tarjoaminen maksutta kaikille kansalaisille olisi eettisesti kestävin vaihtoehto.

Kolmanneksi haluan nostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin poliittisen päätöksenteon keskiöön. Erityisesti lastensuojelu sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat lisäresursseja, jotta hyvinvointialueilla voidaan aidosti pitää huolta väestön hyvinvoinnista myös pitkällä aikavälillä. Lapset ja nuoret ovat maksaneet koronapandemiasta kaikkein kovinta hintaa, ja siksi heidän jaksamiseensa, ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä oikea-aikaiseen hoitoon on panostettava täysillä. Lapsille ja nuorille tulee myös antaa aito mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa heijastuvaan päätöksentekoon esimerkiksi hyvinvointialueille perustettavissa nuorisovaltuustoissa. Myös lasten ja perheiden osallisuutta päätöksenteossa tulee tukea ja kehittää.

Kriisiytyneen lastensuojelun laatu täytyy turvata riittävillä resursseilla, ja oppilashuollon sekä mielenterveyspalveluiden saatavuudesta on pidettävä huolta.

Blogi on syntynyt!

Tein marraskuussa radikaalin ratkaisun ja käytin rahaa omien nettisivujeni pystyyn pistämiseksi. Melkein heti tuon ratkaisun jälkeen elämä kuitenkin heitti eteen monenlaisia mullistuksia, joiden myötä sivujen julkaisu venyi ja vanui.

Lupasin pyhästi itselleni, että sivut tulevat kaikkien nähtäville viimeistään uudenvuodenaattona, mutta sekin vähän jäi, koska alkuperäinen suunnitelmani oli aikatauluun nähden hulvattoman kunnianhimoinen. Nyt muutaman päivän viiveellä on kuitenkin koittanut se hetki, kun jaan tämän riemun teidän kanssanne – nettisivut ovat nyt ihan oikeasti olemassa, ja sen myötä myös tämä blogi!

Ensimmäisen blogipostauksen kuvitukseksi pääsee itseoikeutetusti Musse, jonka fiilis uudenvuodenaattona oli kadehdittavan letkeä.

Suuri kannustin nettisivuprojektissa ovat olleet kolmen viikon päässä häämöttävät aluevaalit, ja niidenkin tiimoilta tulen näitä sivuja hyödyntämään (tsekkaa vaikka, aluevaaleille on täällä ihan oma välilehtensäkin). Tämän blogin tarkoitus on kuitenkin aluevaalien jälkeen keskittyä aika lailla kaikenlaisiin minua kiinnostaviin aiheisiin – top kolmosena mainittakoon lastensuojelu, kirkko ja vanhemmuus. Olen aikaisemmin kirjoittanut kahtakin blogia, joista ensimmäinen keskittyi kesätyövuosiini Pellossa ja toinen siihen aikaan suorastaan ylenpalttiseksi yltäneeseen käsityöharrastukseeni. Nyt jatkan siis vähän vähemmän spesifillä linjalla.

Mutta niin, niistä aluevaaleista. Olen tosiaan ehdolla Pirkanmaalla Vasemmistoliiton listalta. Minua pyydettiin ehdolle jo viime kevään kuntavaaleihin, mutta silloin en vielä lämmennyt ajatukselle. Aluevaalit tuntuvat kuitenkin tärkeimmiltä vaaleilta pitkään aikaan, koska kyseessä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteen itsenäisen Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Soteuudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille, minkä myötä päättäjille avautuu mahdollisuus laittaa toimimattomat rakenteet uusiksi ja tehdä töitä palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Tuhannen taalan paikka siis!

Kerron omista vaalilupauksistani ja aluevaaleihin liittyvistä ajatuksistani noin ylipäätään tarkemmin seuraavassa postauksessa. Jos siis olet allerginen poliittiselle puheelle, niin skippaa se ja palaa lukemaan vähän myöhemmin, kun olen ehtinyt siirtyä muihin aiheisiin. Älä kuitenkaan skippaa aluevaaleja – vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa, niin äänestä. Ihan oikeasti. Näillä vaaleilla valitut ihmiset päättävät siitä, millaisessa palvelukodissa itse kunkin mummo majailee, miltä etäisyydeltä löytyy lähin neuvola ja kauanko ambulanssilla kestää saapua sinun kotipihaasi.

Ei mulla muuta.